VUOTEEN 2021
Pidän Tammikuun ensimmäisen päivän aamusta.
Silloin tuntuu kuin kaikki ulkona oleva olisi pysähtynyt ja vuosi on taas pikku hiljaa valmiina käynnistymään uudelleen.
Koen vuoteni olleen hyvä. Toki mittarina tässä on valokuvauksen määrä, kuvasin paljon.
Niitä taisi tulla niin paljon että voisin tehdä kuvistani kirjan.
Kävelyilläni olen mietiskellyt mitä tämä minun kutsumuksellinen Tampereen valokuvaaminen itseasiassa on.
Nykyään ajattelen, sen olevan näkemistä. Pystyn kamerallani kertomaan miten näen kaupungissamme asiat.
Kuvat myös kertovat ottajastaan melko paljon, pitää vain osata lukea kuvaa.
Tykkään tavallisuudesta. Tykkään kuvata arkea. Niitä toistuvia ja tylsiä asioita.
Ne on asioita mitä me teemme joka päivä, mutta ne on myös asioita mistä emme juurikaan kerro muille.
Se on varman liian tavallista kerrottavaksi.
On ollut aikoja milloin lähelle näkeminen ei ole onnistunut, eikä ihme eihän se ole helppoa nähdä tutussa jotain uutta.
Tämä kaupunkihan ei varsinaisesti muutu, minun ajattelun pitää muuttua.
Tuon ajatuksen rikkomiseen minulla meni yli kymmenen vuotta.
Nykyään aiheuttaa suurempaa tyytyväisyyttä saadessani onnistuneen kuvan Tampereesta kuin Barcelonasta.
Olen iloinen kun voin lähteä kävelemään pitkin kotikaupunkiani ja vihdoin saada itseäni miellyttäviä kuvia ja mikä tärkeintä, näyttää niitä teille.
Juttelu teidän kanssa on mukavaa, vaikkemme tunne, aiheemme on sama. Muista siis laittaa viestiä.
Tässäkin matka on tärkeämpi kuin päämäärä. Iso kiitos sinulle, että olet mukana.
Toivottavasti tuleva vuosi on hyvä.
Ystävällisin terveisin,
Tehdaskaupungin Poika
