15 MINUUTTIA
Olin frenckellin aukiolla ja nautin juuri alkaneesta kesästä. Mieleeni iski ajatus seistä paikallani viisitoista minuuttia. Päivä oli lämmin, vieläpä kesäkuun ensimmäinen. Vaikka olisin tehnyt marssin omaan ajatuksen juoksuuni olisin tuskin löytänyt mitään valitettavaa. Olin iloinen.
Seisoskelin aukion ja alikulkutunnelin väliin jäävien portaiden yläpäässä mukanani kamera, tietysti. Mukanani yksi linssi: kiinteä 35mm, linssin polttoväli on filmikameroista tuttu.
Ilman ennakkovaroitusta jokin siinä paikassa, jokin siinä hetkessä sai minut ankkuroitumaan juuri siihen paikkaan. Aurinkokin paistoi kirkkaasti taivaalta, oli lämmin. Rakennukset piirsi ja heijasti vahvoja valoja sekä varjoja Satakunnankatuun. Hajut eivät valehtele, nekin tietävät myös kertoa kesän olevan täällä, Tammerkosken penkalla. Vain kokemalla talven Suomessa voi oikeasti arvostaa Suomen kesää.
